Vihreää lankaa

Olen neulonut viime päivinä pääasiassa vihreää lankaa, ja hitusen luonnonvalkoistakin. Miehen ohuen ohut merinovillasta tehty vaelluspipo on valmis ja pitkät 'kilttisukat' ovat jo hyvällä mallilla. En vain voi ymmärtää, että jollain voi oikeasti olla niin pitkät sääret. Toisaalta, onpa mies muutenkin pitkä, joten ehkä se on vain sopivaa.


Sukat ovat "Sukkasillaan" -kirjan vikkelisukat, ihan ohjeen mukaisesti neulon. En ole aiemmin neulonut hirtettyjä nurjia, mutta pienen hapuilun jälkeen sekin on alkanut sujumaan. Jostain syystä meinaan neuloa niissä nurjissa vain osalla lankaa, poimin ilmeisen huonosti neulottavan silmukan puikoilta. Positiivinen yllätys oli miten joustavaa tuollainen kaksinkertainen nurja on. Toimii oikein hyvin sukissa.

Lankana on Novita Nalle aloevera. Valittu enemmänkin värinsä, kun lisäaineidensa vuoksi, mutta täytyy kyllä myöntää, että lankaa on erinomaisen mukava neuloa. Uskon niiden olevan myös kivat jalassa. Voisin ajatella itsellenikin sukat tästä langasta.



Pipon neuloin Tallinnasta tuodusta TitanWoolin Extrafine merinosta. Väriteemakin on aika tuttu.

Lanka on kaksinkertainen ja käytin 2.5mm sukkapuikkoja. Ohje on historiallinen Yhdysvaltojen Punaisen ristin 'Watchcap'. Jätin sen kuitenkin hieman lyhyemmäksi, koska sitä on tarkoitus pitää esim. unipipona makuupussissa, ja reuna voi olla näin ollen taittamatta.


Viimeksi kerroin, että innostuin ompelemaan. Verhokankaan ylijäämäpalasta syntyi silloin 'kuutiopussukka', jossa on värjäämättömästä lakanakankaasta sisävuori. Yksi pala on 20cm x 20cm kooltaan.

Pussi tuli minulle heti käyttöön: se on minun neulepussukkanani. Se on sopivan suuri, että sinne menee muutama lankakerä, ohjelappunen, mitta ja tietysti puikot. Ja sekin on ihanan vihreä.

Muutakin vihreää olen hankkinut. Heti Ravelryyn löydettyäni törmäisin aivan ihanaan ohjeeseen, nimittäin Tikrun Vihervaaraan. Mutta kun ei loppukeväästä tai keskikesällä oikein paksua hupparia kaipaa, niin en asiaa sen kummemmin alkanut järjestämään. Kunnes tässä vastikään tajusin, että Novitan Mambo poistuu myynnistä. Eikä mistään enää löytynyt sitä ihanaa sammaleenvihreää, josta ajattelin oman vihervaarani tehdä.
Mutta, onneksi totuus on tarua ihmeellisempää, sillä eilen lähikaupassa käydessäni tajusin, että siellä lankahyllyssä nökötti toistakymmentä sammalmamboa. Joten nyt on langat valmiina, ja loppukesästä lähtee vihervaara puikoille.


Tälle kesälle on noiden sukkien lisäksi vielä itselle parhaillaan työnalla Novitan kesä -09 lehdestä kietaisubolero (malli 69.). Lankana ihan ohjeen Cotton Luxus, luonnonvalkoisena tosin. Sitä neulon työmatkoilla ja olen jo viimeistä isoa kappaletta tekemässä. Jos hyvin käy, niin saan sen jo tällä viikolla valmiiksi.



Kälylleni lupasin tehdä SK:ssa julkaistun pitsikoristeisen puuvillajakun. Siihen kävin langat hamstraamassa Oulunkylästä Nordiasta. Ja samaisesta paikasta ostetusta yhdestä blend bamboo -satsista teen perustopin itselleni. Sopivaa mallia ei ollut löytyä millään, mutta löytyihän sellainen vihdoin ja viimein.

Ja en sittenkään lähtenyt mukaan SNY:hyn, mutta sen sijaan ilmoittauduin Ravelryn vaihtoon. SNY:ssä lopulta hirvitti lähinnä se pakettien määrä. Kun en ole ihan varma, riittääkö tarmoa useampaan pakettiin syksyn aikana. Pitäisi kandia alkaa kirjoittelemaan tuossa muun opiskelun ohella. Mutta Rav-vaihdon yhteen pakettiin (tai kuulemma sen voi useammassakin osassa lähetellä) varmasti jaksan satsata. Ilmoittautumisaika Rav-vaihtoon on vielä ensikuun puolelle, mutta olen jo nyt ihan innoissani asiasta! Kävin lueskelemassa aiemmista vaihdoista foorumilla ja uskon, että vaihdosta tulee todella hauskaa :)

Ja aivan meinasin unohtaa. Olen saanut hauskoja lankatuttavuuksia. Tuulian kanssa tein vaihtarit. Lähetin hänelle M&K:n sinistä pellavaa ja minä sain hieman vammautunutta Markka -lankaa. Lisäksi ostin ihan kokeilumielessä handgefaerbt.com:in merino extra fine -langan eräältä ravelry -ihmiseltä. Väri ei ole ihan perinteisintä minua, mutta varmasti niistä hauskat sukat saa aikaan.

Ja ei, kaikki minun langat eivät ole ihan näin vihreitä. Mutta minkä minä sille voin, että vihreä on vain niin kaunista. Ja se poltettu oranssi. Ja ruskan sävyt ylipäänsä. Mutta ruskan aika ei ole vielä, joten otetaan ilo irti kauniista kesästä.

Puikkojen kilinää ja koneen surinaa

Neuleita on sekä työn alla, että myös valmistunut aika tasaiseen tahtiin. Nyt minulla projektina miehelleni varusteita Norjan reissua varten: verkkopussukka juuttinarusta vaatteiden kuivatteluun, polvisukat Nalle aloeverasta vaelluskiltin kanssa pidettäviksi, ohuen ohut merinovillainen pipo, sekä kasa erikokoisia kevyitä pussukoita vuorisilkistä. Näiden deadline on neljän viikon kuluttua. Langat on jo valmiina ja sukat puikoilla. Vielä pitäisi ostaa sopiva kangas ja nyöriä niitä varustepusseja varten.

Itselleni olen tekemässä kesän Novitasta kietaisuboleroa. Siitä on takakappale valmiina ja toista etukappaletta syntyy hyvää tahtia. Bolero on minun työmatkaneule, kun bussissa tai junassa tulee joka päivä istuttua yli tunti. Minulla on myös muita itselle tulevia neuleita kesken, sillä tarvitsen aina mielialaan ja oheistoimintoon sopivan työn käsiini.

Tänä iltana päätin unohtaa hetkeksi neulomiset ja ompelin pari hauskaa pussukkaa. Minulla on kankaita vaikka kuinka paljon, sillä olen törmännyt huomattavasti useampiin edullisiin kankaisiin, kuin mitä minulla on ollut aikaa ommella. Ompeluksia kun ei oikein voi ottaa bussiin mukaan. Oli ilahduttava huomata, että kangasvarastostani löytyi vaivatta sopivia tarvikkeita. Onnistuin jopa hyödyntämään yhden lakanakankaasta tehdyn sovitusmallin kankaat pussukan vuorena.

Lankavarastoni voi myöskin oikein pulleasti. Kävin aiemmin kesällä sisareni kanssa ihan suunnitellulla ostosmatkalla Tallinnan lankakauppoihin. Sieltä saaliina ohutta merinoa 7 vyyhtiä itselle ja yksi lahjaksi, sekä kaksi n. 200g vyyhtiä liukuvärjättyä villaa. Se kanervan värinen villa on jo löytänyt uuden elämän clapotis -huivina ja toisesta tulnee revontuli.

Ja nyt kun on kesä ja alet, niin seikkailin sitten Oulunkylään lankakauppaan, ja sieltä on parin reissun myötä löytynyt kotiin kahta eri väriä Blend bamboo'ta ja oranssia Kokon -lankaa. Blendeistä tulee tunikaa ja paitaa, Kokon vielä hakee malliaan.
Toisella ostoskerralla pääasiallisesti hain lankoja kälyni toivomaan pitsisomisteiseen neulejakkuun. Löysin onneksi nekin, ja vieläpä opiskelijamyönteiseen hintaan.

Suunnitteilla on myös retki Lauttasaareen Novitan tehtaanmyymälään, josta ostetaan sitten langat ainakin Vihervaaraan, syksyn lehden ihanuuksiin ja mahdollisesti langat myös miehen villapaitaan.

Ja koska kameran piuha on eksyksissä, niin liitän kuvat myöhemmin.

Hauska tavata - uudelleen!

Eli ennen kuin mitään ehti edes tapahtua, blogini muutti. Siis toiselta palveluntarjoalta tänne bloggeriin. Enhän minä onneton osaa ohjelmoida, ja haluan toki blogini näyttävän kivalta. Ainakin sitten aikanaan.
Joten aloitetaanpa aivan alusta. Ajatus tähän blogiin lähti tästä aamusta, jolloin jäin surkuttelemaan blogittomuuttani. Olisi kiva osallistua salaiseen neuleystävään, ja siinä blogin olemassa olo tuntui olevan kovin suotavaa. No, en ole edelleenkään päättänyt, että lähdenkö mukaan sny:hyn, mutta Lankojen lumous on luotu, ja yritän sitä ahkerasti käyttää.
Olen ollut aika satunnainen neuloja viime talveen asti, jolloin ensin löysin muutaman ihan oikean lankakaupan ja sitten eräs tuttavani esitteli minulle paikan nimeltä Ravelry. Ja sillä tiellä ollaan. Nyt olen aktiivisesti mukana sekä virtuaalisissa neuleyhteisöissä, että täällä pääkaupunkiseudun neulemiiteissäkin. Olen lähes herätyksenomaisesti tajunnut, että aika moni muukin ihminen harrastaa käsitöitä, ja heidän kanssaan voi sekä keskustella asioista, mutta myös jakaa ideoita ja neuvoja (ja lankoja).

Joten tervetuloa vielä kovin vaatimattomaan neulenurkkaukseeni.